Translate

lauantai 21. joulukuuta 2013

Hua Hin

Lähdettiin aikaisin aamulla itsenäisyyspäivänä suunnistamaan kohti eteläistä bussiterminaalia, vähän turhankin aikaisin, koska bussimme Hua Hiniin lähti vasta puoli kymmeneltä. Bussi maksoi vain 175 bahtia ja taksien kanssa matkakustannukset olivat n. 300 bahtia päälle (joka jaettuna meidän suomalaisten kesken teki siis vain muutaman hassun euron per naama). Hua Hinissä ei ole mittaritakseja, vaan sellaisia hmmmm... mitenhän niitä nyt kuvailisi... Ne olivat ikäänkuin takaa avonaisia tuk-tuk -tyylisiä autoja, joissa hinta sovitaan aina etukäteen. Meidän majoituksemme sijaitsi hieman syrjässä, joten maksoimme autokyydeistä keskustaan 150-200 bahtia. Asumismallimme Hua Hinissä näytti vaatimattomasti tältä:


Paikan nimi oli SeaGraze, ja nimen ymmärtäminen tuotti taksikuskillemme ongelmia. Hän vei meidät ensin SeaCret -nimiseen hotelliin, kunnes päätyi kysymään ajo-ohjeita SeaHorse -nimisestä paikasta. Thaimaassa tympii kyllä joskus paikallisten ihmisten tyhmyys. Miksi lähteä viemään asiakkaita sokkona johonkin paikkaan, jonka sijainnista kuskilla ei ole hajuakaan? Ei ole ensimmäinen kerta. No päästiin lopulta perille huoneistoomme, joka oli uusi, supersiisti ja hieno. Ainut miinus oli, että nettisivuilla luvattu lisäpatja olikin vain ohut petauspatja, eikä paikassa ollut pyyhkeitä eikä vessapaperia. No, Sini uhrautui nukkumaan sohvatyynyistä ja petauspatjasta tehdyllä kyhäelmällä, ja pyyhkeet saatiin raikkaina pesulasta tuotuna seuraavana aamuna. Rakastuin palavasti paikan valtavaan uima-altaaseen, ja olin jo melkeen valmis viettämään koko viikonlopun ainoastaan siellä. Menimme kuitenkin heti syötyämme lähirannallemme henkilökunnan ilmaisella golfautokyydillä. Hahah. Ranta näytti tältä:






Olimme rannalla vain pari tuntia ennen auringonlaskua, joten auringonotot jäivät tuolta päivältä vähäisiksi. Rannoilla kulkee paljon hevosia, joilla saa ratsastaa ja ottaa kuvia 200-300 bahtilla. Hevosten omistajat tulevat hevosillaan tosi lähelle, ja hengailevat siinä jonkin aikaa, jos niille ei sano ei-kiitosta, ja silittelin itsekin sievän ruskean hevosen turpaa, kun se tuli siihen viereen toljottamaan. Se oli aika hurmaava otus :)

Hua Hinin "pääranta" on tätä rantaa siistimpi ja suositumpi paikka, vaikka kyllähän tämäkin nyt menetteli :)

Illalla juhlistimme Suomen itsenäisyyspäivää:


Kaunis Suomineito!
Sini, Ville, Assi ja Joonas

Drinkki ruotsibaarissa
Kävimme itsenäisyyspäivän kunniaksi syömässä kiinalaista ruokaa, joka oli kyllä suuri pettymys. Itse tilasin listalta annoksen nimeltä Famous Chicken ja saimme kyllä ihmetellä, että missä se kana on tässä ruston, nahkan ja luun muodostamassa annoksessa, ja miksi kyseinen annos oli famous

Joonas päätti herrasmiesmäisesti vaatia minulle uuden annoksen, jossa oli jopa jotain syömiskelpoista. Uudesta annok-sesta maksoin tuplasti enemmän, mutta saipahan jotain syötyä :) 




Ruoan jälkeen vaeltelimme ympäriinsä ja menimme juomaan drinkit ruotsalaiseen baariin (hyvää itsenäisyyspäivää Suomi...) ja jatkoimme siitä Hilton -hotellin clubille, jossa soitti aivan loistava thaimaalainen livebändi.

Muina päivinä vietimme aamupäivät altaalla ja kävimme kahdella muulla rannalla, söimme mm. meksikolaista ruokaa ja seafoodia eli erinäisiä mereneläviä. Paras ranta oli mielestäni Intercontinental -hotellin kohdalla (ja monen muunkin hotellin edessä) oleva iso ja kilometrejä pitkä ranta, jossa oli kivat aallot ja siellä oli hauska uida ja seurata minirapuja, jotka söivät hiekkaa ja sylkivät niistä pikkuisia palleroita imettyään niistä ravinteet. Juttelimme myös yksi ilta burmalaisen baarimikon kanssa hänen lempiruuastaan, eli monkey poo:sta, joka on ruokalji, jossa syödään apinan ruuansulatuselimistön sisälmys. Poika piti myös apinanaivoista, mutta harmiksemme kyseistä herkkuruokaa ei kuulemma saa Thaimaasta.

Auringonpalvontaa
Joonas kävi eilen parturissa

2 kommenttia:

  1. "Thaimaassa tympii kyllä joskus paikallisten ihmisten tyhmyys. Miksi lähteä viemään asiakkaita sokkona johonkin paikkaan, jonka sijainnista kuskilla ei ole hajuakaan?"

    Tätä samaa kysyimme tossa viime reissulla matkaoppaalta. Nimittäin meidänkin tuk-tuk kuskimme vei meitä erinäisiin paikkoihin ja aina jouduimme kartasta näyttämään, että ymmärräkkö nää me ollaan ihan väärässä paikassa. Se johtuu matkaoppaan mukaan siitä, että Thaimaalaiset eivät halua sanoa, että eivät ymmärrä. Ihan vain siitä syystä, että he eivät nolaa ketään. Eli että olisitte muka sanoneet jotenkin epäselvästi. Ja eikai siellä tunneta edes sanaa "ei" :D

    - Sara

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, thaimaalaisille on tärkeää, etteivät he itse menetä kasvojaan tai nolaa ketään. Tällä logiikalla on ilmeisesti parempi siis ajella ympäriinsä, jos vaikka haluttu paikka vahingossa löytyisikin... Karttaa monet kuskit eivät ole koskaan nähneetkään, saatika osaa lukea sitä. Hyvä jos osaavat ylipäätään lukea. Osa ei tunnu osaavan lukea edes thaimaalaisia aakkosia. Osalla kuskeista väittää, että heillä on niin huono näkö, etteivät muka näe lukea kylttejä, saatika karttoja. (Miten voi ajaa taksia, jos ei näe kunnolla?) :D Vaikka kuski nyökkää osoittetta sanoessa (sanoipa sen sitten thaiksi tai englantilaisittain vääntäen), niin aina on pieni jännitys, pääseeköhän sitä koskaan oikeaan paikkaan :D Tähän asti on kuitenkin onneksi aina lopulta päästy sinne, minne haluttiinkin, vaikka välillä ollaan pysähdytty kysymään neuvoja ja välillä on saanut itse toimia kartanlukijana :)

      Poista