Translate

perjantai 18. lokakuuta 2013

Meillä on netti !

Eilen tosiaan saatiin ostettua meille liittymät, mikä oli kyllä harvinaisen suuren työn ja tuskan takana. Perusliittymiä voi ostaa lentokentältä ja oikeastaan melkein mistä vain, mutta me päätettiin tehdä asia vaikeimman kautta. Kävelimme nelisen kilometriä hikipisarat selkää pitkin valuen lähimpään suureen ostoskeskukseen ja kuin ihmeen kaupalla löydettiin sen sokkeloista teleoperaattoreita myyvä liike. Halusimme siis puhelimiin mobiilinetin, ja sellainen ei perus prepaid-liittymään sisälly.

Kotikatu
Thaimaalaiset eivät puhu hyvää englantia, joten kesti tovin, ennen kuin saimme asiamme selitettyä myyjille. Tai siis niille useille eri myyjille, jotka parveilivat avuttomasti meidän ympärillämme ja yrittivät kovasti ymmärtää meitä ja me heitä. Viimein saimme sim-kortit ostettua, mutta ongelma ei ollut sillä ratkennut. Seuraavaksi meidän piti aktivoida korttiin rahaa automaatilla, jonka ainut kielivaihtoehto oli thai. Tarvimme taas useamman eri myyjän "kielitaitoista" apua, jotta saimme kortille ladattua rahaa. Rahan piti olla tasaraha, joten rahoja kiikuteltiin automaatin ja liikken väliä pariin otteeseen.

Naapurustolla elelevä lemmikkivauveli
Seuraava askel oli se, että meidän piti soittaa puhelimella palvelunumeroon, jotta simkortti saadaan aktivoitua. Seuraavaksi piti aktivoida mobiilinetti. Kaikki tämä oli thain kielellä, joten jouduimme turvautumaan myyjien apuun seuraavaksi tunniksi, joka meillä kesti siihen, että saimme asiamme toimitettua. Mutta selvittiin onneksi siitäkin, vaikka jetlag hämärsi aivoja.

Pieni pyhäkkö Collegen pihalla

Toimitettuamme tämän suurimman prioriteettimme päivälle, eli netin hankkimisen, päädyimme MK-ketjun suosittuun suki-ravintolaan, jossa eksotiikkaa riitti kerrakseen. Uhmasimme rohkeasti ennakkoluulojamme ja tilasimme kasan raakaa kalaa ja äyriäisiä, nuudelia ja paistettua lihaa. Pöydän keskellä oli suuri pata, jossa nämä luonnonantimet oli tarkoitus kypsentää. Kielimuuri meinasi hieman taas olla haasteena, sillä tarjoilija toimitti pöytäämme useaan otteeseen vääriä ruokia, emmekä tietenkään turisteina tienneet, kuinka kauan mitäkin tuli kypsentää. Hetken ihmeteltyämme selvisi, että viisi minuuttia kypsennystä riittää.

Lähellä sijaitseva temppeli


Hienoa temppelialuetta ja slummia vierivieressä
Hökkeliasumuksia joen varrella
Dippailimme katkarapuja, mustekalaa ja muuta epämääräistä maukkaissa kastikkeissa ja mietittiin samalla, että saadaankohan me tästä sapuskasta ruokamyrkytys. Eipä saatu, ja toisaalta, ruoka tuotiin pöytään jääkylmänä ja sitten se keitettiin, joten kyseessähän oli varsin streriili ruoka. En kuitenkaan usko, että sukista tulee meidän uusi lempiruoka. Tuskin syödään sitä enää koskaan, vaikka ei se nyt niin pahaa ollut : D


Bangkokissa on suuria kontrasteja

















   
                             

Meille kaikille voi siis nyt laittaa whatsapp -viestejä ja muutenkin tavoittaa aikaisempaa helpommin, sillä kaikilla on mobiilinetti <3



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti