Satun synttärit

Thaimaalainen synttärikakku

Vietimme viime lauantaina suomalaisen Satun synttäreitä. Aloitimme illanvieton meillä maailman söpöintä kakkua maistellen. Synttärisankarimme osuva arvio oli: "Moni kakku päältä kaunis!" Kakku itsessään maistui aika kuivalle ja teolliselle. Mutta ajatus on tärkein!

Vieraiden määrän lisääntyessä siirryimme kattoterassille ja saatiin myös siellä testattua Joonaksen ostamat uudet kajarit. Äänenlaatu niissä ei ole paras mahdollinen, mutta onhan tuo nyt tyhjää parempi, ja musiikki on aina bileisiin kiva lisä! Hyvä Joonas!

Satu leikkaa kakkua

      Päätimme lähteä jatkamaan iltaa Sukhumvitille, jossa pistäydyimme syömässä pad thaita eli paistettua nuudelia ja katselimme kadun yöelämää. Kävimme myös katsastamassa Levels -yökerhon, joka on mielestäni ehkä vähän yliarvostettu paikka. Kyseiseen baariin ei ole pojilla asiaa shortseissa taikka sandaaleissa, ja sama pätee myös muihin Bangkokin "hienompiin" yökerhoihin ja ravintoloihin. Tämä meinaa joskus seurueemme jäseniltä valitettavasti unohtua.



No, tulipahan sekin paikka nähtyä ja oli kiva päästä tanssimaan pitkästä aikaa. Kiva ilta! Harmillista vain, että aika monet kärsivät seuraavana päivänä jonkinsortin vatsataudista (ja ehkä itseaiheutetustakin pahoinvoinnista). Itse olen moiselta vielä onneksi säästynyt!
(Hyvästä tuurista puheenollen...*)

Levels Club

Saksalaiset vaihtarit (jotka on meidän suomalaisten vaihtarien ohella toinen enemmistö) on muuten kovia bilettämään, ne on ilmeisesti tänäänkin lähdössä ulos. (Ja myös kaikkina muinakin viikonpäivinä.) Saapa nähdä kauanko sakemanneilla kestää kunto! 

Simppa ja minä

*Tänään mulla tosiaan oli vähän normaalia huonompi tuuri: Koulumatkalla juuri puhuttiin Sinin kanssa, miten inhoan matalalla lentäviä lintuja, koska musta ne on pelottavia... Joku lintu tais kuulla sen, sillä vähän ennen koulun portteja lintu pruikkasi mun kädelle märän (ja lämpimän, iuuuuh!!!) aineenvaihduntansa lopputuotoksen. Pienen paniikkikohtauksen ja kymmenen minuutin saippapesun jälkeen oltiin sitten kävelemässä kohti ruokalaa, kunnes säikähdettiin taas. Huomattiin nimittäin, että valtava lisko tuijotti meitä yliopiston ulkoseinän vieressä. Hyi että!! Luulin Katariinan säihkähtäneestä reaktiosta aluksi, että siellä on rotta! (No en oikeastaan tiedä, kumpi on pahempi, rotta, vai jättilisko.) Sini koitti ottaa siitä kuvaa, mutta sitten lisko puikahti yliopiston seinässä olevasta reiästä sisään. Ahdistaa ajatella, että yliopiston lattioiden alta löytyy tuollaista elämää... Kyseessä ei siis ollut mikään pieni gekko, vaan ihan kunnon iso lisko, jolla oli pitkä kaula... Sellainen hirviö.